Kutsut postitettu ja melkein toimitettu!!

Sain viimein (kun oli pakko) kutsukortitkin valmiiksi. Tai valmiitahan ne muuten olivatkin, mutta sain leikattua ja liimattua tekstit kutsujen sisälle.'Älä valitse rakkaudessa sitä
jonka kanssa pystyt elämään;
valitse se jota ilman et voi elää'
Juhlaohjesäännötkin sain tulostettua, vaikka tulostin ei aluksi ollutkaan ihan samaa mieltä kanssani. No, minä voitin. :)
(Klikkaamalla suureksi tekstistä pitäisi saada selvääkin)
Valmiit kutsut kuorissa valmiina matkaan.
Yhteensä 27 kpl, joista 15 postitettiin maanantaina ja 12 viedään ihan kävellen. Eilen veimme 5 kutsua toiseen päähän kaupunkia (tuli muuten reilu 7km lenkki) ja tänään pitäisi loput 7 lähteä viemään toiseen suuntaan. :)

Postimerkkinä on Pakkasyö ja kävellen vietävissä tarra.

Laukku

Kun violettia ei saa kameralle, niin violettia ei saa kameralle! :(
Tässä nyt kuitenkin häälaukkuni, jonka viime viikolla sain aikaiseksi.
Laukku suljetaan magneettilukolla. Laukun koko on noin 21x15cm ja sinne olisi tarkoitus mahduttaa puuteri, huulimeikki, kännykkä ja kamera. En ole kyllä kokeillut mahtuuko ja nyt laukku onkin jo äitini luona säilössä.

Kangas on samaa kuin Antin liivi, joka on nappeja ja napinläpiä vaille valmis. :)

Vanhaa ja uutta

Ajatuksenani oli ollut laittaa "joksikin vanhaksi" kaulakoruuni vanha ketju, mutta puvun sovituksessa kävi ilmi, että ketju on liian pitkä ja koru jää ikävästi hieman piiloon pääntien alle. :(

Päätin vaihtaa ketjun kapeaan mustaan satiininauhaan, jonka sidon rusetilla kiinni kaulaani. Istuu itseasiassa paremmin niin yleisvaikutelmaan.

Mutta sitten se ongelma tulikin! Mitä laittaa "joksikin vanhaksi"??? :O

Onneksi äidilläni oli tähän parempi kuin hyvä ehdotus. Nimittäin hänen rannekorunsa, jonka hän on saanut noin 10 vuotiaana. Sen tarkemmin en nyt aio kertoa kuinka vanha tuo koru on, sillä äitini ei ehkä tykkäisi jos hänen ikäänsä täällä kertoilisin ;)
Korusta on vuosien saatossa kadonnut yksi symboli, eikä äiti edes muistanut mikä se on ollut. Jäljellä avain, lukko, sydän, 13 ja neliapila.
Joku nyt tietysti järkyttyy, että miten voin ottaa luvun 13 koristamaan hääpäivääni, mutta itseasiassa vaikka kuinka taikauskoinen olenkin, en usko että se olisi mitenkään huonononnen numero. Omat kokemukseni ovat varsin positiivisia 13. päivistäkin. :)

Kuten tuossa tekstin alussa heti mainitsinkin, on naisella lupa muuttaa mieltään ja sen olen (taas kerran) tehnyt.Salamalla

Ilman salamaa

Kuten kuvista huomaa, ei se musta strassikivi oikein sovi yhdistelmään. Se pomppaa aivan liiaksi silmille ja näyttää kirjaimellisesti päälle liimatulta.

Vaihtoehtona olisi hankkia kirkas strassi, mutta kokeilin myös toisenlaista lakkausta. Tai lakkaus on oikeastaan samanlainen, mutta erivärinen.SalamallaIlman salamaa

Kameralla ei sitten millään saa vangittua violettia, mutta pääpointti tästä nyt taitaa sentään ilmetä.
Pohjalla violetti lakka, päälle lakattu kärjet hopealla ja lopuksi vaaleanpunainen shimmerlakka.
Etusormessa ja keskisormessa näkyy tuollainen ylimääräinen raja, sillä laitoin päälyslakan ainoastaan kynnen puoleenväliin asti, sillä se oli jo niin paksua tököttiä, etten sitä viitsinyt levittää koko kynnelle.
Tuohon tuo musta kivikin istuu ja sopiihan nämä nyt taas paremmin teemaväreihin. :)

Nyt kun vielä osaisi päättää tämän kynsiasiankin. Onneksi se ei nyt olen sentään niin tärkeä asia, että sen takia kannattaisi yöuniaan menettää.

Kiirettä ja laiskuutta

Olen ollut nyt todella laiska päivittelemään blogejani. Kiirettä on hieman pidellyt ja vaikka ajan salliessa olenkin koneella jaksanut olla, olen ollut niin laiska, etten ole jaksanut siirtää kuvia kamerasta koneelle tai kirjoittaa muutenkaan.
Tästä laiskuudesta johtuen tämäkin kirjoitus on täysin kuvaton, mutta ajattelin tulla nyt lähinnä ilmoittamaan itsestäni, että olen edelleen hengissä ja kuvallisiakin postauksia siis tuloillaan.
Jospa sitä vaikka huomenna jaksaisi. Tuskin. Yritetään! :)

Hääkarkkikori ja kyniä

Tässä on jo aikaisemmin esittelemäni hääkarkkinyytit korissa valmiina odottamassa. Kaikki 72 nyssäkkää mahtui juuri sopivasti kahteen kerrokseen tuohon äitiltäni lainaamaamme koriin. :)
Tänään kävimme kaupungissa ja ostin kyniä häävisaa ja vieraskirjaa varten.
Tässä muuten juuri tajusin, etten ole esitellyt vieraskirjaamme ja se on äidilläni säilössä.. :/ No, pitää ottaa siitä kuva kun seuraavan kerran käymme kylässä.

Vieraskirjaa varten ostimme tälläisen iiiihanan violetilla sametilla päälystetyn hörselökynän.
(Sopii muuten kynnetkin kuvaan... ;) )Häävisa on siis meidän (minun) tekemäni tietokilpailu meistä ja meidän suhteestamme ja elämästämme.
Tarkoituksena on, että vieraat muodostavat neljän hengen "joukkueet" ja vastaavat paperilla oleviin kysymyksiin. Kysymyksissä on vastausvaihtoehdot a, b ja c, joten tietämättömätkin saattavat arvata oikein.
Palkintona on juomalipukkeita, joilla saa joko olutta tai virvoitusjuomaa.
Häävisa tulee olemaan sillä aikaa kun me olemme kuvauksessa, joten vierailla on sillä aikaa hieman tekemistä.
Häävisojen poiskeräämisen jälkeen vieraat saavat häälehdet, joten niiden kanssa loppuaika menee varmasti varsin mukavasti.

Häävisoja varten ostimme lyijykyniä, joissa myöskin on violetti samettinen pinta. :)
Hörselökynä maksoi 2,95€ ja lyijykynät 1,95€/6kpl.
Lyijykyniä ostimme 3 pakettia, joista riittää kaikille neljänhengen "joukkueille" yksi kynä ja vielä jää ylikin. :)

Puvun 1. sovitus

No nyt on pukua käyty sovittamassa ensimmäisen kerran ja joutuihan siihen aika läjän nuppineuloja nitomaan, eli muutoksia (=pienennystä) tulee jonkin verran.

Ensimmäinen kuva on otettu ilman salamaa. Edelleenkin violetti on todella vaikea väri vangita kameralla. Sävystä ei saa oikeaa... :/
Loput kuvat on otettu salaman kanssa ja väri on paljon sinisempi. Mutta siis juu, puvussa on erilliset ylä- ja alaosa. Musta on aiemmin esittelemääni kuviosamettia ja violetti on morsiussatiinia.

Hameen alla on alushame, josta poistin ylimmän vanteen, sillä muuten sen kanssa istuminen olisi ollut hyvin hankalaa.
Nyt siihen pitää sitten laittaa yläosaan lisää tylliä, että siitä tulee muhkeampi.
Lisää tylliä tarvitsee myös alimman vanteen päälle, ettei helma pääse menemään noin linttaan, vaan menee kauniin A-linjaisesti alas asti.

Olisin toki prinsessaunelmissani halunnut helmasta oiiiiikein leveän, kuten ideakuvassa on, mutta käytännöllisyys ajoi nyt kauneuden ohi. Tällä kertaa. :) Tällä sentään mahtuu kulkemaan ovistakin nostamatta vanteikkoa pystyyn, joka mielestäni olisi vähintäänkin noloa. :D

Yläosan etupuoli tulee kokemaan suurimmat muutokset, sillä sitä joutuu pienentämään aika paljonkin.
Kuvissa miehusta on kurtussa ja aika epämääräisen näköinen, mutta siinä on tosiaan nuppineulaa nuppineulan perään, joten istuvuus ei ole parhaimmillaan. Asia korjaantunee uudelleen ompelun myötä. :)
Takapuoli istui juuri niinkuin pitikin.Myös hameen takapuolella on violetti kaitale, josta olisin itseasiassa halunnut prinsessaunelmissani laahuksen, mutta järki voitti. Loskainen laahus ei olisi kovinkaan esteettinen näky! :)

Enää 3 kk!!

HUI!!

Eipä siihen ole paljon muuta sanottavaa. :D

Vaihdoimpa blogini nimeä ja lisäsin otsikon kaveriksi kuvankin. Siinä siis meidän vihkit. :)

Paljoa ei tässä ole nyt muuta kerrottavaa. Eilen leikkasin Antin liivin kankaat, piirsin viittani kaavat ja huomenna menen sovittamaan pukuani. Tänään olisi tarkoitus ainakin aloitella liivin ompelua ja pitäisi niitä kimppuja väkerrellä myös.

Tarkoituksena on ottaa sovituksesta kuvia, joten ehkä enemmän tarinointia kuvien kera huomenna. :)